Blogi

Eli alan kirjoittelemaan nyt kokonaan eri blogiin, pidän tän odotus blogin pelkkänä odotus blogina :)
Jos siis vielä kiinnostaa seurailla (ei kylläkään enään raskaus höpinöitä), niin blogi löytyy täältä:

                                   Uusi blogi

Synnyttämistä

Päivä 1.
Noustiin ylös 7.00, niin ku joka aamu. Aamu toimet, syönti ja muumeja. Yhdeksan aikaa huomasin, et tulee harjoitus suppareita 10min välein. Niitä jatku siihen kolmeen asti, muuttuvat kivuliaiksi ja mun oli hankala olla, muttei kuitenkaan liian hankala. Siinä soiteltiin esikoiselle hoitopaikka ja kuuden aikaan tultiin oys, mulla melko napakat supistukset 5min välein. Noh, sisätutkimushan me tehtii, 2cm auki, venytettävissä vähän enemmän, kanavaa sentti... Osastollehan mut tietenkin siirrettiin. Mies lähti siitä sitten töihin ja mä jäin ihmettelemään niitä supistuksia. Yön olin kipeä ja aamulla 4cm auki.

Päivä 2.
Päiväksi supistukset katos, nukuin ja ihmettelin siinä niitä. Itketti ja siinä taisin vähän kivusta ja väsyneisyydestä itkeäkkin... Pääsin käymään illalla lääkärillä, sama tilanne, venytettävissä, kanavaa sentti...Yön supistelin kipeästi...mut sain sitten lääkkeen ja unta aamu yöstä.

Päivä 3
Huoh. Aamulla pääsin sitten lääkärille joka oli ihana ja ymmärtäväinen, sain puhuttua mieltä painavista asioista ja lupasi että huomenna voidaan puhkaista kalvot, et eihän kukaan jaksa tollasta tilannetta loputtomiin. Sisätutkimuksessa sama tilanne. Kävin sitten sen tutkimuksen päälle vetämässä kunnon rallia tuolla portaissa ja soittelemassa miehelle ja mummoille tilanteet. Menin sitten kanttiiniin kahville, kun ei siitä kävelemisestä ollut mitään apua, jäipä kahvit juomatta, kun vauva alko painamaan tuolla alakerrassa ihan sika kipeästi paikkoja... Sain sitte raahattua itseni osastolle, jossa mut laitettiin käyrään, mut tulin niin kipeäksi siitä vauvan pään painattamisesta, et päästivät mut pois ja sain jonkun piikin, kun en voinut enään istua tai maata, kun sattu niin saatanasti. Sitten ku tää piikki alko vaikuttaa, pistin maate ja niinhän ne supistukset alko tuntumaan alle 10min välein, lääkkeestä huolimatta. Siinä puolituntia seurasin niitä ja ilmotin kätilölle, samassa mun mieski sitte pölähti siihen. Aloinkin olla jo niin kipeä taas, ettei voinu istua tai maata, se kätilö sanoki, että tehdää sisätutkimus. Edelleen sen saman verran auki, mut se kanava oli kadonnu! Ja supistukset tuli sen 5min välein. JA OLI KIPEITÄ, oikeasti. Sanoin siinä, että nyt haluaisin ilokaasua, tää sattuu. Se meniki soittamaan synnytysosastolle, et ottaako ne mua sinne... Tosi tuskaiset 5min, kun ootettiin tuomiota. JA JES ne otti mut sinne. Siinä vaihtoin sen paidan, joka on takaa auki päälle ja lähettii osastolle kävellen, ku en ois voinu istua pyörätuolissa enää. Tuntu se pikku matka ihan järkyttävältä, mulla tuli niin saatanan kuuma ja tuskat aivan järkyttävät.

Päästii huoneeseen nro8, kätilö kyseli, et millasta kivunlievitystä haluat, päätin et otan ilokaasua ja tehtiin mulle sisätutkimuskin, siitä ei vaan meinannu tulla mitään, kun makaaminen oli yhtä tuskaa. Lopulta kun sain sen kaasun, niin taivaan portit aukeni. Ihana tunne, vei multa kaikki kivut pois, kun osasin ottaa sen oikeeseen aikaan. Ymmärrän, et joistaki tää tuntuu uskomattomalta, mut vei oikeasti. Oli ihan mahtava olla ilman kipuja!
Päästiin siin 4 aikaan saliin ja aukesin puolessa tunnissa sen sentin aina. Kuuden sentin kohdalla alko sen ilokaasun vaikutus olemaan liian vähäinen ja mulle annettiin kohdunkaulan puudutus. Taas helpotti ja mies siin laitto radionki päälle, kätilö lähti käymään jossain. Vaan heti ku se kätilö lähti johonkin, mua alko ponnistuttamaan ja sain ähkästyä vaan "kätilö, nyt, äkkiä" ja tuli kiire. 5min siitä nii oli tyttö maailmassa. Aukesin sen 4cm ihan muutamaan minuuttiin : D. Et sillain. Viralliset merkinnät lapsesta oli et synty Klo17.53, Pituutta 50cm, painoa 3715g, hattu 345. Sai 9-9-9 apgareista ja nyt on voittaja fiilis :). Kipeetä kävi ja piti tikatakkin, mut pystyin istumaan. SIIS ISTUMAAN ! Aivan mahtava tunne, mulla vointi hyvä ja käärö sylissä. 

Meinattiin tossa pari päivää sitten ajaa kolari, kun joku idiootti ajo mustalla uudehkolla farkku bemarilla melkee keulaan. Propsit tälle kyseiselle kuskille, kun lähdit ohittamaan rekkaa risteysalueella, jossa on molemminpuoleinen ohituskielto ja vieläpä mutkaa vasten. Mun piti väistää omalta kaistalta penkereelle, ja nyt kivasti autossa joku kolisee. Eikä vaivautunut edes pysähtymään katsomaan, jatko vaan matkaa. Siinäpä sitte oltais oltu, minä viimeisillään raskaana ja tyttö kyydissä. KAIKEN LISÄKSI KUSKI OLI KESKI-IKÄINEN MIES. Siinä meillä kyllä taas mestari kuski. Vituttaa ku tollasia idiootteja ei saada kiinni.

Mutta joo. Kävin mää tosiaan neuvolassakin mutkan maanantaina. Eipä ollu mitään normaalista poikkeavaa, hemppa 114 (alunperin 145) paineet 111/70, turvotus ++, kohdunpohjan korkeus YHÄ 36cm.....

Keskiviikkona oli sitten viimeinen äitipoli aika, ultrasivat että lapsivettä on normaalisti ja mittasivat sen kystisen muutoksen. Ei muutoksia. Sisätutkimuksessa olin auki kahdelle sormelle, kanavaa edelleen jäljellä, mutta täysin pehmentynyt Ja kalvot pullisteli....Ultraamassa muuten oli taas tää osastonjohtaja. Sano siin samalla et vauvaa ei tarvi viedä pois heti synnytyksen jälkeen, normaalisti saadaan olla vauvan kanssa, sitten kun osastolle siirrytään, niin aletaan tutkimaan vauvaa tarkemmin.



Mulla on tullut tiistaista asti veristä vuotoa päivittäin, ihan sponttaanisti siis alkanut joka kerta. Kuulemma kohdunsuun kypsymisestä johtuu... Huoh, mulle on alkanut tää vauva tuntumaan NIIN epätodelliselta, en voi uskoa et mun mahassa on vauva, saati et kohta se on käsivarsilla. Tuntuu et oon kuvitellut koko jutun. Kivuttomia supistuksia tulee melkeen kokonajan , kramppailen milloin mihinkin asentoon..

Oispa tää jo ohitse....

Kuvapostaus

Olin suurimman osan kirppari vaatteista kerennyt laittaa jo pesuun, niistä ei siis kuvaa ole luvassa... Mut siis 

tässä ois tää eka, eli pimennysverho neitin huoneessa, oon tosi mielissään tästä ostoksesta :)

Eipähän heräile enään sen takia, kun on liian valoisaa. Otin tossa sitten samalla kuvan taulusta, jonka ostin eilen. 

Siellä kodin ykkösessä oli myös semmonen iiso Helinä-keiju taulu, jonka oisin kans halunnut ostaa, makso ikävä kyllä 80euroa! Joten..

Aloin piirtämään itse tytön huoneeseen taulua, samalla sain inspiksen näin muutenkin, toinen tuleva taulu (jonka teen kylläkin tietokoneella) ois sitten tässä, tai luonnos siitäkin.

Oon siis ihan avuton värittämään, eli siksi teen tämän tietokoneella, jotta saan kauniit värit koneella. En väitä että oisin ihan 100% päästäni piirtänyt nämä kuvat, mut vaikka mallia olen ottanut, niin oon tehnyt kummastakin kuvasta oman näköisen ja muokannut kuvia mieleisekseni. Viimeisenä tässä onkin sitten tää pyörä, jonka kävin tänään hakemassa postista, sitä päästiinkin tänään kokeilemaan pikku neidin kanssa. 

Lisäsin vielä uuden kuvan masusta. Näyttäis olevan taas paljon ylempänä kuin viime viikolla, vai oonkohan ite jotenkin eriasennossa....

Voi oksetus, oon tälle aamulle oksentanu jo kolmesti, piti mennä ihan lattialle makaamaan, ettei enää tarvis oksentaa... Eli nyt tässä lattialla vedän banaania poskeen, ettei okseta sitten se, et ois tyhjä maha... Kerkesin pyykit laittaa pesuun ja astiat koneeseen, sitten hillitön pahoinvointi--> pääpolviin istumaan. Noh, hengittelin siinä, et helpottais, mut heti kun nosti pään, niin juoksun kanssa vessaan... Sitte kävin pukemassa ja saman tien takaisin vessaan... Tälläkertaa vilahti sentää sahalaidat silmissä. Ja luulen et tää viimenen kerta johtu sitte siitä, et  mulla oli yksinkertaisesti tyhjä maha, pääs vatsahapot jylläämään. Ihana kun tuon oksentamisen jälkeen aina näitä kivuttomia supistuksia vaikka kuinka kauan, koko vartalo kramppaa yhteenkohti aina jumittamaan.

Eiliseltä shoppailu reissulta tarttu sitten kodin ykkösestä vaikka mitä mukaan, siellä oli yllätys päivät :). Sain halvalla esikoisen sänkyyn kotimaisen muumi-patjan, jossa oli se jatko-osa mukana, muumi-tyynyn ja hello kitty- pimennys rullaverhon (jonka asentaminen oli muuten yhtä helvettiä, taisin siinä supistuksien kourassa tuhota koko seinän samalla....), sitten meijän telkkariin semmosen langattoman vastaanottimen, (joo tiedän, turhaa hifistelyä...) eli voin jakaa nyt netin kautta koneelta, puhelimesta yms muista vehkeistä kaikkea telkkariin ja tolla smart toimilla käyttää ite telkkaria netissä. Kirpparilta ihania lastenvaatteita sekä vauvalle että pikku emännälle, itelle pari paitaa nyt kesäksi, miehelle löysin hienon hupparin ja muutama leffa vielä gigantista ja dexterin eka tuotantokausi kotiin.

Nyt pitäis vielä suunnata kauppaan ja käydä hakemassa matkahuollosta esikoisen pyörä. Laittelen kuvia tähän postaukseen liittyen myöhemmin, ei oo mitään havaintoa, että mihin oon kameran laittanut.

Supistuksia edelleen enemmän tai vähemmän, näkyy olevan liikaa vaadittu, et lähtis vain syntymään, kyllähän tässä mennään jo rv39... Menkoista laskettu LA ois 15.6. Mut eipä se sano mitää kun söin sillo niitä pillereitä.

Autolla ajo/kyydissä olo tuntuu provosoivan jo ihan kunnolla nuita supistuksia. En tiijä onko se hyvä vai huono juttu, kun ei tiijä tekeekö ne töitä tuolla kohdunsuulla. Mut mulla ois huomenna shoppailu reissu Ouluun tiedossa, saapas nähdä mitä kaikkea kivaa sieltä löydän ! ;)
Käyn ainakin ihmettelemässä ihania vauvan vaatteita ja muuta mukavaa kirppareilla touhuamista. Sais samalla käveltyä ihan kunnolla ja laitettua tätä lasta taas tulemaan :D !

Supistukset osa 23478890

Tänään käytiin ylivieskassa, mä kävin ajamassa siellä pimeänajon ja eiköhän heti Ylivieskassa alkaneet kipeät supistukset, jotka sitten paheni ja paheni, lopulta kun ajelin takaisin päin, niin sai haukkoa jo henkeä ja takoa nyrkillä. Lopulta piti vaihtaa kuskia kun ei tullut siitä enään mitään, mut kotona nää loppu sitten kuin seinään. Siis heti kun aukaisin kotioven, loppui supistukset kuin seinään. Et en mä synnytä ikinä, ihan turha toivo... Oon tosi epätoivoinen ja ketuttaa. :(